UNIKOULUOHJEET

sunnuntai 28. lokakuuta 2012 Valeäiti 36 Kommenttia

(Teksti sisältää yhteistyölinkin, merkitty *)

Hei sinä yöstä toiseen kyljelläsi "nukkuva" maitolaitos, tämä teksti on sinulle! Herääkö vauvasi syömään tunnin tai kahden välein? Onko sinusta tullut lämmin tutin korvike, joka nukkuu kyljellään hievahtamatta? Vauvasi on jo iso, mutta kiinteät eivät silti oikein maistu? Varmaan mietitkin, että pitäisi vieroittaa yösyömisestä, mutta et saa sitä aikaan. Suosittelen sitä kuitenkin lämpimästi, vaiva on pienempi kuin luulet, tuska helpommin kestettävissä ja palkinto paljon lähempänä kuin voisit uskoakaan. Älä siis tuskaile vielä viikkoa, kuukautta ja hups, puolta vuotta, vaan kokeilkaa nyt.

En lähde sanomaan, että me ollaan tässä mitään mestareita. Mutta ainakin tutiton vauvamme on nyt virallisesti vieroitettu yösyömisestä, unirytmi on muuttunut merkittävästi, ja kiinteä ruoka maistuu aivan eri tavalla kuin ennen. Aloitimme unikoulun viime torstaina tilanteesta, jossa vauva heräili 1-2 tunnin välein, tuli rinnalle ja nukahti siihen. Oli niin selkeää, ettei sillä ole nälkä (kiemurteli rinnalla) ja että äidiltä pamahtaa kohta hermot, että aloitimme unikoulun. Nyt Kakkonen herää noin neljän tunnin välein, tai sitten ei ollenkaan. Pidän siis unikoulua onnistuneena, ja uskallan jakaa täällä vähän tätä meidän taktiikkaamme. Toivottavasti tästä on teistä jollekin hyötyä, meille ainakin oli!


TASSUTTELU UNIKOULU / Yöimetyksestä vieroittaminen (yli 6kk ikäiselle vauvalle):

Valmistelut ja taktiikat:
Valitkaa ajankohta, jolloin kaikki perheessä ovat terveenä. Se on ainoa rajoitteenne. Muuten ei kannata sumplia "parasta aikaa" unikouluttamiseen, ei sellaista ole. Paras aika on nyt eikä huomenna, koska jokainen huonosti nukuttu yö on syvältä. 
 
Siirtäkää vauva ensimmäisiksi öiksi mahdollisimman kauas äidistä nukkumaan, mielellään niin että isä hoitaa heräilyt ja äiti nukkuu jossain muualla (sohva, vierashuone, hotelli, jne). Päättäkää 7h aikaväli, joka lasketaan "yöksi" (usein käytetään 23-06). Sinä aikana maitoa ei anneta, ja sen jälkeen vauvan herättyä noustaan suoraan aamupuurolle. Vaihtoehtoisesti voitte aloittaa vain harventamalla syöttövälejä esimerkiksi neljään tuntiin.

Tehkää normaalit iltarutiinit, pyri pitämään vauva vähintään neljä, mielellään viisi tuntia hereillä ennen yöunia. Syötä vauva kylläiseksi, pidä huoli ettei nukahda. Jos vauva nukahtaa kuitenkin rinnalle / pullolle, lopeta syöttäminen ja nosta röyhtäisemään tai muuten vain ylös että herää. Jos ja kun tulee huuto, rauhoita vauva ensin millä tahansa teille tutulla tavalla (paitsi sillä tissillä).

Laske vauva rauhallisena, unisena, mutta hereillä sänkyyn. Nyt alkaa varsinainen "tassuttelu", jonka ohjeet alla (MLL:n sivuilta):
  1. Kun lapsi itkeskelee ennen nukahtamistaan tai yöllä herätessään, arvioi itkun sävystä, onko se kutsuvaa vai väsymyksestä kertovaa ja itsekseen vaimenevaa.
  2. Jos lapsen itku jatkuu tai voimistuu, mene lapsen luo ja laita kätesi tukevasti mutta lempeästi lapsen päälle. Pidä kättä paikoillaan, kunnes lapsi rauhoittuu, mutta ei niin kauan, että lapsi nukahtaa.
  3. Jos lapsen itku kiihtyy, sivele lasta tuntuvin, säännöllisin, rytmisin liikkein. Hartiat, selkä ja pakarat sopivat tähän hyvin.
  4. Jos lapsi ei edelleenkään rauhoitu, nosta hänet syliin ja pitele tukevasti pystyssä rintaasi vasten selkäpuolelta silittäen. Kun lapsi tyyntyy, laske hänet takaisin omaan sänkyyn, mutta pidä ”tassukontakti” vielä hetken.
Eli: Aina, kun lapsi rauhoittuu, palataan kevyempään rauhoitteluun tai lopetetaan rauhoittelu kokonaan. Tätä toistetaan, kunnes vauva nukahtaa itsekseen. Tässä se koko tekniikka. Tätä käytetään niin illalla nukuttaessa kuin yölläkin vauvan herätessä.

Kun kotiunikoulua noudatetaan johdonmukaisesti, terveen lapsen nukkumisessa voi tapahtua muutoksia jopa kolmessa neljässä yössä (MLL).

Hyvin onnistuneen unikoulun perusta:
  • Päättäväisyys. Päätä, miten toimitte, ja toimikaa niin. Yöllä ei kannata lähteä arpomaan pitäiskö sittenkin.
  • Selkeät roolit. Sopikaa tarkasti, kuka hoitaa milloinkin heräämisen. Yöllä ei nimittäin myöskään kannata lähteä arpomaan kumman vuoro on.
  • Sitkeys. Hyvän alun jälkeen tulee lähes aina takapakki, 3. tai 4. yön kohdalla. Jatkakaa silti. Asennoidu samoin kuin laihduttaessa: tämä ei ole hetken dieetti, vaan pysyvä elämäntapamuutos. Siihen on vain kaikkien totuttava.
  • Kello: Katso, monelta vauva heräsi, jotta tiedät kauanko olet tassuttanut. On tosi helppo luovuttaa, jos luulee että on ollut hereillä jo "ainakin tunnin", mutta vielä helpompaa on olla sitkeä jos tietää että on jo vartin jaksanut ja kohta varmasti taas nukutaan.
  • Yötä edeltävä päivä: Hyvät rutiinit ja tarkat rytmit, paljon syliä ja yhdessäooloa. 
  • Hermot: Pidä tämä mielessä: lastasi ei pelota, sinä olet vieressä ja se kyllä tietää sen. Sitä ketuttaa koska se ei saa unta, that´s it.
Me teimme niin, että tassuttelun ajan istumme vieressä, mutta emme ota kontaktia muuten kuin silittelemällä. Ei siis puhuta, hyssytellä tai katsota silmiin. Itse yritin samalla lukea kirjaa parhaani mukaan. Olin siis lähellä, mutta en saatavissa. Lisäksi me aloitimme yhden syötön taktiikalla, päätimme että neljä tuntia edellisestä syötöstä saa maitoa. Hyvin nopeasti huomattiin kuitenkin, että kaveri ei todella yöllä tarvitse maitoa. Eräänäkin iltana söi yhdeksältä, oksensi kaiken ulos tuntia myöhemmin ja seuraavan kerran söi vasta aamuyhdeksältä.

Nyt, reilu viikko unikoulun aloittamisen jälkeen, Kakkonen herää edelleen öisin, lähinnä silloin jos ja kun olen imettänyt sen illalla uneen (olen laiskistunut, mutta älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan..). Silloin saadaan tassutella noin aamuneljältä ja aamukuudelta. Yleensä vauva nukahtaa suhteellisen nopeasti kuitenkin uudestaan. Mutta jos Insinööri on yksin illan ja syöttää korviketta viimeiseksi maidoksi, vauva nukkuu aamun asti heräämättä ollenkaan. Ihan kiva.

Apuja ja hyviä tietolähteitä aiheesta:
Tärkein neuvoni on tämä: Kannattaa kokeilla.
Useimmilla unikoulu auttaa jo 1-2 yön jälkeen jo jonkin verran, ja se jos jokin on riittävä palkinto yrittämiseen. Laitatte ne miehet tekemään sen ja menette itse siksi aikaa vaikka oman äidin hoitoon. Kaikki voittaa! Ja huom: kokeilkaa näitä juttuja ennen kuin olette jo aivan yliväsyneitä. Siihen pisteeseen ei kannata mennä, kun parin yön treenaamisella voisi jo ehkä helpottaa. Ja tosi väsyneet vanhemmat on tosi huonoja unikouluttajia.

Psst: Meidän viikon mittaisen rupeamamme tarkemmat raportit löydät tagin "unikoulu" alta.

(Teksti sisältää yhteistyölinkin, merkitty *) Hei sinä yöstä toiseen kyljelläsi "nukkuva" maitolaitos, tämä teksti on sinulle! H...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

36 kommenttia :

  1. Oi kiitos ohjeista,täällä yksi väsynyt pullonarkkarivauvan äiti aloittelee unikoulua kun yöjuoppovauva kiljuu maitoa 2-4 kertaa yössä ja voi ristus et oon väsynyt!

    VastaaPoista
  2. Kiitos yhteenvedosta ja onnittelut mahtavasta unikoulumenestyksestä! Mulla on yksi takana yhden oppilaan ei niin hohdokkaasti sujunut unikoulu parin vuoden takaa. Kuopiossa Ensikotiyhdistys ry:stä sain yhden tapaamisen ja parin puhelinkonsultaation verran tukea ja apua, siellä kovasti painotettiin päivärytmin merkitystä.

    Meillä oli tavoitteena päästä pois yösyömisestä ja saada lapsi nukkumaan omaan huoneeseen, koska hän heräsi jokaiseen peiton kahahdukseen tai köhäisyyn. Yösyöminen jossain vaiheessa loppuikin, mutta yli vuoden ajan jompi kumpi nukkui lapsen kanssa ja toinen yksin (ja paremmin, lapsi jatkoi heräilyä 2-5 krt yössä). Tämä tapahtui ikävuosien 1-2 aikana.

    Johdonmukaisuus oli meillä vaikeinta. Sen puute oli varmaan osasyy siihen, että homma ei mennyt kuin Valeäidillä. Jossain vaiheessa vaan oltiin niin väsyneitä, että yöllä laitoin tissiä suuhun, jotta saatas edes vähän nukuttua. Sitten aloitettiin taas alusta, kunnes taas viikon, parin jälkeen palattiin takaisin vanhaan, kun ei vaan jaksettu.

    Kun muutettiin uuten kotiin, missä on paljon hiljaisempaa ja viileämpää JA nukuttiin koko perhe pitkään samassa huoneessa (lapsi omassa sängyssään), kuin taikaiskusta lapsi alkoi nukkua tosi sikeästi 4-6 yötä viikosta. 1-2 yön levottomuus per vko johtui unista tai mistä milloinkin.

    Suosittelen Valeäidin ohjeita, lisäksi kannattaa _tosi_ tarkkaan miettiä, miten perheen / vanhempien voimavarat saadaan riittämään niin, että johdonmukaisuus säilyy, ja että aamuyöllä ei tarvitse käydä niitä raastavia ja aivan turhia keskusteluita siitä, miten olisi pitänyt toimia. Huoneen lämpötilalla ja hiljaisuudella voi olla merkitystä asiaan, pattereita pienemmälle siis. Joka tapauksessa unikoulua joutuu pitämään monta kertaa, kun tulee hampaita tai flunssia, harvassa perheessä muutos tapahtuu kertaheitolla.

    Vaikka mulla ensimmäiseltä kierrokselta ei ole erityisen hyviä muistoja, uuteen koulutukseen täytyisi pian ryhtyä uuden oppilaan kanssa. Onneksi on näin hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä ja tärkeä huomio, kyllä pitää miettiä tosi tarkkaan mikä on omalle perheelle paras ratkaisu. Kehotankin kokeilemaan sen kerran, ja sit jos menee huonommaksi tai alkaa uuvuttaa, voi vaikka palata vanhaan malliin. Meilläkin menee niin takapakkia tää homma just nyt että houkuttaisi rajusti palata vaan siihen tissikonemoodiin...Mutta kaipa tämä tästä, kun muistaa ettei ole dieetti :)

      Hei mä diggaan todella paljon tästä "homma ei mennyt kuin Valeäidillä" :D Voisko tosta tulla uusi Strömsö-sanonta? :)

      Poista
  3. Hei sinä yöstä toiseen kyljelläsi "nukkuva" maitolaitos, tämä teksti on sinulle! Herääkö vauvasi syömään tunnin tai kahden välein? Onko sinusta tullut lämmin tutin korvike, joka nukkuu kyljellään hievahtamatta? Vauvasi on jo iso, mutta kiinteät eivät silti oikein maistu? Varmaan mietitkin, että pitäisi vieroittaa yösyömisestä, mutta et saa sitä aikaan. - Kyllä, sehän olen minä!!

    Mutta en mä silti jaksa, en ihan vielä. Edellinen unikoulu pidettiin ehkä pari kk sitten, lopetin yösyötöt yms. Mutta yöt meni sen jälkeen vaan pahemmiksi ja pahemmiksi. Pari vkoa ensin unikoulua (5 tuntia huutoa yössä) ja sen jälkeen toiset pari vkoa yöllistä huutoa ja heräilyä. Otin askeleen taakse jotta saisin edes vähän nukuttua. Jotain tässä tarttis taas tehdä, mutta ei jaksais. Hyvä kirjoitus ja ohjeet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä mä vähän sua tässä muistelinkin siellä kerrossängyssäsi :) Eihän tätä(kään) tosiaan kannata väkisin yrittää: jos menee vaan huonommaksi niin suosiolla vanhaan takaisin. Meillä tosiaan menee nyt vähän peruutusvaihteella. Eilen taas kolme herätystä, joista yksi kesti yli tunnin eikä meinannut sen jälkeen edes siihen tissiin (joo luovutin) nukahtaa. Hieman ketutti kun aamuviideltä yks räplää jo kädelläänkin tissiä ja hihkuu tyytyäväisenä, aivan virkeänä. Ja siitä tunnin päästä sen isosisko sitten kömpikin taas mun päälle aamu-unilleen.

      Vielä jaksaa, hetken, sitten mietin otetaanko jotain uusia muuveja..huoh näitä lapsia :)

      Poista
  4. Meillä ei unikoulut ole ihan just ajankohtaisia, esikoisen kohdalla mentiin vaan silmät ristissä sinnitellen eteenpäin... 3,5 vuoden kohdalla voin todeta, että olisi varmaan pitänyt kouluilla. Ei se nuku vieläkään!?!
    Kuopus luojankiitos on ollut tähän asti kohtuu hyvä uninen tapaus! Mitä nyt just tänään on kitissyt.
    Mutta hitsit mitä menit tekemään! Mä jämähdin tänne ihan totaalisest! Ihan niinkuin olisi aikaa enää yhdellekkään blogille. Huoh... Pitää vaan alkaa lukea nopeammin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hyvä että jämähdit, täällä mäkin aina kökin! :) 3,5v kuulostaa aika paljn meidän tuleviaisuudelta kun Ykkönen 2v ei vieläkään nuku öiotään läpi...

      Poista
  5. Löysin lauantaina tänne sun blogiin, kun mietittiin unikoulua. Ja jollaan maagisella tavalla nämä sun kokeilut rohkaisi yrittämään. Kiitos siis. Tällä hetkellä ollaan vaikutuksista vielä aika ulalla - tosin vasta kaksi yötä takana. Kiva muutenkin löytää uusi mukava mammablogi :) I'll stay tuned ;)

    Terkuin, Pirita
    http://www.aurinkoisiaaamuja.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että löysit tänne Pirita, toivottavasti alatte pian nukkua paremmin! :)

      Poista
  6. Hei! Kiitos kirjoituksesi, nyt on meidänkin 9kk nukutettu ensimmäisen kerran omaan sänkyyn tassuttelun avulla! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva kuulla että olin hyödyksi! :) toivottavasti saatte nyt hyvät unet!

      Poista
  7. Kiitos selkeistä ja jämäköistä ohjeista! Meillä omassa sängyssään nukkuva 6,5 kk ikäinen pikkumies syö päivällä kuin raksaäijä kiinteitä, mutta silti yöllä pitäisi saada maitoa tai ainakin sitä läheisyyttä. Tämä heräily useaan kertaan yössä on meille uutta, sillä pienenä hän nukkua posotti 8 h putkeen. Neuvolan ohjeiden mukaan olemme nyt aloitelleet yösyöttöjen vähentämistä, n. 1 krt/yö. Viime yönä sitten puolitoista tuntia haettiin sitä unta, kun tissiä ei tullut ja kävimme juuri ne täysin tarpeettomat "Nouse sinäkin nyt välillä!" ja "Anna nyt sitä tissiä, niin saadaan nukkua!" keskustelut. Tämä kirjoitus toi toivoa siihen, että ehkä meidän kaljupäämmekin taas saa palautettua mieleen sen, miten yöllä olikin mukava nukkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei muuta kuin onnea, malttia ja hermoja matkaan! Muista laittaa se tissitön hommiin :)

      Poista
  8. Suosittelen unikoulua isovanhempien luona. Meille riitti kaksi yötä ja nyt 8 kuukautta vanha poika nukkuu kuin unikeko. 2,5kuukauteen ei nukkunut, ei päivin, ei öin. Menetelmänä oli vauvan kääriminen peittoon ja käsiä pidettiin vauvan päällä kunnes hän sai unen päästä kiinni. Itkusta ei niin tarvitse välittää, se ei kestä kauan, kannattaa katsoa kellosta, pääasia on, että. vauvaa ei jätetä kokonaan yksin, niinkuin lastenlääkäri Kaija Hartiala neuvoi vanhemman lapsen kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä idea sinänsä toi muualla opettelu, mutta mä oon kyllä niin pehmo että mua ahdistaisi jättää pieni "yksin" sen asian kanssa. Pehmo mikä pehmo. Hienoa että nukkuu, se on aina juhlan paikka!

      Poista
    2. "yksin" siis ilman omia vanhempia.

      Poista
    3. Ei kamala.Ei saa kääriä ahdistavasti peittoon jo ton ikästä. Kai se nukahtaa jo siksi että pääsis ahdistavasta tilanteesta pois.Hui kamala.Siis käsiä ei saa kääriä ja muutenkin ei tollasta pakkopaitameininkiä.

      Poista
    4. Onko tähän jokin peruste? Mun logiikan mukaan noin pieni ei vielä edes ymmärrä että sillä on raajat ja tiukaksi paketiksi tekeminen lähinnä rauhoittaa. Onhan kapalointikin ihan validi lasta rauhoittava "pakkopaita" vai onko sekin sitten väärin?

      Poista
    5. Eikun hmm tossa oli puolivuotias vauva vissiin. Silti, kai sen tilanteessa huomaa onko itku ahdistunutta vai vaan vastaan taistelevaa uni-itkua.

      Poista
  9. Kiitos näistä vinkeistä! Meillä ei tissillä olla oltu kun ekat pari viikkoa, mutta pullo suussa syliin nukahtaminen on se ongelma. Kun siirtää omaan sänkyyn, niin melkein aina herää.. Onneksi kuitenkin nukkuu 22-07 normaalisti, nukuttamiseen menee 1-2 tuntia. Mutta viime aikoina(kovan flunssan aikana ja jälkeen) yöllä pitää ottaa viereen että rauhoittuu kun ei äitin kainaloa voita mikään �� Nyt eka tassuttelu takana, 3 tuntia, mistä sylissä nukuttamista 1,5 ennen kuin löysin tämän tekstin. Tuolla tuo meidän 8kk nyt vihdoin tuhisee tyytyväisenä kun malttoi pistää silmät kiinni. Josko itsekin sais nyt unta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, miten ihanaa kuulla! Onnea ja toivottavasti tämä putki jatkuu :) Muista että 3. tai 4. yö voi olla takapakkia, mutta sitkeästi vain jatkatte :)

      Poista
  10. No meillä nyt viikko takana unikoulua ja poika ei oo herättänyt nyt kolmeen yöhön ja viime yönä nukkui klo 21-9 heräämättä eli osui oikeaan kohtaan koulu meillä! Äitin unien ja jaksamisen pelastus! 😊

    VastaaPoista
  11. Eksyin juuri blogiisi, hyvää tekstiä. Me tehtiin samoilla ohjeilla joulun aikaan yösyöttöjen lopetus, reilu kuukausi aikaisemmin opetettiin lapsi nukahtamaan omaan sänkyyn iltaisin (siihen asti nukahti vain tissille tai sylissä kanniskellen mutta vajaan 5kk:n ikäisellä kanniskelukaan ei enää toiminut). Alkoi ihmeen äkkiä nukkua pidempiä pätkiä ja uskon että asiaa auttoi se että opetettiin ensin illalla nukahtamaan itsenäisesti ja on pääosin nukkunutkin yöt pinnasängyssä. Huomasin myös sen että nyt kun poika osaa käsiä kurkottamalla pyytää päästä syliin, niin on paljon vaikeampaa vastustaa niitä pyyntöjä. Onneksi siis juuri ajoissa tehtiin suurin urakka.

    Meillä on ollut öisin pahimpien itkujen aikaan käytössä kuulosuojaimet, se auttaa pysymään rauhallisena kun omiin korviin ei satu. Poika on nimittäin hyvinkin pätevä ilmaisemaan itseään :) Meillä kelpaa rauhoittelijaksi äiti tai isä, joten ollaan yhdessä hoidettu homma.

    Tällä hetkellä mennään siis niin että poika nukkuu yleensä yhdeksästä noin puoli kuuteen. Olen silloin puoli kuuden aikaan imettänyt, se oikeastaan lähti siitä että ekan hyvin nukutun yön jälkeen (taisi olla neljäs yö yösyöttöjen lopettamisen jälkeen) olin ihan puulla päähän lyöty (ja tissit tosi täynnä maitoa) niin automaattisesti imetin heti kun poika heräsi. Nyt olen miettinyt että mitenhän jaksaisi vielä käydä "taiston" aamuisin. Ollaan kyllä tosi tyytyväisiä siihen että kun poika herää, imetän istuallaan ja otan sitten meidän väliin ja siinä yleensä vielä nukkuu, tänäkin aamuna jopa pari tuntia. Mutta olen miettinyt että joskohan tuo varhaisaamun imetys alkaa pian kummitella yöllä, eikä silloin meinaakaan rauhoittua vaan vaatii myös silloin tissiä.. Nyt yöt ovat vaihdelleet siten että välillä nukkuu suoraan sinne noin puoli kuuteen, välillä herää pari kertaa mutta nukahtaa heti kun vain käydään laskemassa käsi esim kyljen päälle, joskus harvemmin taas on herännyt yöllä kunnolla itkemään ja on saattanut vaikka tunti mennä ennen kuin on saatu nukahtamaan uudestaan.

    Kaiken kaikkiaan melkoinen muutos siihen että puoli vuotta meni pääsääntöisesti 1-2h välein heräillen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa että löysit tänne, tervetuloa! :) vaikka näistä ajoista jo kauan onkin, muistan kyllä aika kylmäävän tarkkaan miltä se yöheräily tuntui. Osaan edelleen arvostaa melkein kolme vuotta myöhemmin että se on meillä ohi. Onnea siis heillekin menestyksestä, varmasti lähtee vain parempaan suuntaan! Unikoulussahan yksi oleellisista asioista on vanhemman opettaminen :) olette siis oikealla tiellä!

      Poista
  12. Enpä muuten ees huomannu kattoa mitään päivämääriä! Itelle kun tää on just nyt niin ajankohtainen juttu :)

    VastaaPoista
  13. Hei, mites teidän unet on muuttuneet tähän päivään mennessä? Meillä on takana viides yö, edessä siis kuudes. Nyt on ollut yksi ok yö, jolloin vauva (7kk) nukkui 6h putkeen. Sittempä yöt 4&5 on olleet ihan kamalia, herätyksiä on ollut 8-12...Miten pitkään tätä tulisi jatkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Muistaakseni (tämä teksti on kolme vuotta vanha ja koulutettu nelivuotias nukkuu oikein hienosti yöt :)) meidän piti tehdä näitä kouluja pari kertaa ennen kuin jäi oikeasti tavaksi. 4.ja5. yö on kyllä usein just tollasta kuvailemaasi takapakkia! Jos vain jaksatte olla johdonmukaisia ja menette joka yö samalla kaavalla, pitäisi käsittääkseni parissa viikossa helpottaa. Jos ei silloinkaan helpota niin ottaisin vähän taukoa ja selvittäisin onko jotain syytä ettei uni tule. Meillähän sitten tämän jälkeen vasta selvisi maitoallergia joka oli se perimmäinen syy heräilyyn. Tsemppiä!

      Poista
  14. Ok! Nyt viime yönä sitten tulikin kipeäksi eli homma seis ja myöhemmin uusiksi! Tavaan tätä sun tekstiä taas sitten uudelleen, kunhan jostain saadaan taas voimia aloittaa! Kiitos tästä postauksesta siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se olikin varmasti sitten siitä kiinni :( toivottavasti saatte pian nukuttua!

      Poista
  15. Kiitoksia unikouluohjeista! Tämä 6,5 kk pojan isä on ihmeissään hyvästä alusta: 2 yötä uutta elämäntapaa takana, ja sälli tuntuu jo tajunneen homman juonen. Molempina öinä on koisittu vähintään 7 tunnin yhtäjaksoiset unet. Ekana yönä käytiin noin tunnin huutotassuttelusessio, ja siihen se lopulta nukahti.

    Näin miehen näkökulmasta tämä on ollut antoisa kokemus, vaikkakin vaativampi. On mieltäkeventävää saada osallistua nukuttamiseen ja yövalvomiseen, joita meijeri on joutunut tekemään nyt noin 2 kk lähes yksin edellisen tissinukutustaktiikan ajan. Kaikki tuntuvat olevan iloisempia. Varaudutaan nyt silti takapakkeihin päättäväisin mielin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, hyvä sinä! Unikoulu on musta tosi hyvä miehen homma: maito ei tuoksu nenään ja pääsee äijätkin osalliseksi näihin lapsen oleellisten elintoimintojen hoitamiseen..

      Ei muuta kuin pättäväisyyttä ja hyviä yöunia teille, alku kuulostaa hienolta :)

      Poista
  16. Pitää minunki tänne kommentoida vaikka vanha teksti onkin :) tosi hyvin kirjotit, selkeesti ja rohkasevasti. Kiitos :)
    meillä nyt viikko takana tassuttelua, eka yö herättiin tunnin välein ja nukutukseen meni aina puoli tuntia. Toinen tö sama paitsi uni kahden tunnin pätkissä. Oli RANKKAA.
    Kolmas ja siitä eteenpäin 4-5h kerralla ja yöheräämisen takaisin tassutus hoituu parissa minuutissa. Ihanaa kun saa taas nukkua <3
    Poika 9kk eilen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta onpa ihanaa jos tämä teksti vielä löytää tarvitsijoidensa luo! :) Onnittelua teille, toivotaan että tästä se lähtee!

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.