Lihaton lokakuu - lähdettäiskö?

sunnuntai 25. syyskuuta 2016 Valeäiti 20 Kommenttia


Istuin eilen Saaren saunassa ja kuuntelin ulkona käyvää tuulta. Oli jo niin pimeää, että vain hädin tuskin erotin mäntyjen neulaset laiturin lamppujen luoman valorenkaan reunoilla. Luonto oli silti vahvasti läsnä. Sen tuntee ihollaan, vaikka puita ja merta ei näkyisi. Lauteiden puu hengittää, kuumakin ilma on hapekkaampaa kuin kaupungissa ja metsän tuoksu häilyy jatkuvasti läsnä kevyesti. Henkäisin syvään onnellisena. Luonto on ihana, luonto on parantava, luonto on välttämätön.

Vaikken mikään suuri eräihminen olekaan, ja kulutukseltanikin lähinnä ideavihreä, kyllä muakin painaa luonnon tila ja tulevaisuus raskaasti. Ideavihreä tyyppi tiedostaa ongelman muttei korjaa asiaa. Ideavihreä tarkoittaa mulle sitä, että aatteet ja mielipiteet ovat kovinkin vihreitä - mutta käytännössä mitään ei näy. Meillä on auto, meillä on paljon tavaraa, meillä on kosmetiikassa kemikaaleja ja vuodessa liikaa matkoja.

Olen varmaan aika samanlainen kuin kaikki muutkin. Olisin kovin mielelläni ekologisempi, mutta vielä mieluummin olen laiska. Teen mielelläni vihreämpiä valintoja silloin kun se on minulle helppoa ja mukavaa. Pesuaineet olemme jo aikaa sitten vaihtaneet ekoversioihin ja laatikkopyörä on vähentänyt kiitettävästi auton käyttöä. Yksi iso asia on kuitenkin edelleen sillä mahdollisimman epävihreällä pohjalla: syömme lihaa. Kaikenlaista lihaa, ja aika paljonkin.




Kakkonen on melko usein viime viikkoina ilmoittanut kovaan ääneen kotona, että "mä olen sekasyöjä, eikö vaan äiti?". Olen joka kerta vastannut että niin olet mutta olisi kyllä hyvä että mekin oltaisiin ihan kasvissyöjiä.

Niin, olisihan se ihan tosi hyvä. Ellei jopa välttämätöntä, jotta tämä pallomme edes jotenkin kestäisi tätä kaikkea taakkaa. Miksi me sitten ei olla kasvisyöjiä koko perhe? Koska se on vaatinut niin paljon vaivaa, erityisesti arkiruoan puolella. Pitäisi opetella tekemään ruokaa ihan eri tavalla kuin nyt. Ja kuten tiedätte, tämä arkiruokajuttu ei ole lähtökohtaisestikaan mikään lemppariasia. Eikä ruoanlaitto ylipäänsä.

Nyt musta on kuitenkin alkanut tuntua, että tekosyyt ovat loppumassa. Soijarouheet, nyhtikset, #psolenvegaanit, härkikset ja mifut ovat jo niin helppoja apureita, ettei näinkään laiska ja surkea kokki oikein voi väittää ettei osaisi ja pystyisi. Yhä kasvava helppous alkaa lyödä omaatuntoani ja luontorakkauttani isolla kädellä poskelle.




Ehkä tämän vuoden lokakuu voisi vihdoin olla se lihaton lokakuu meillekin? Perheen lemppariruoista jo nyt moni on täysin kasvisruoka, ja moni olisi varmasti helposti muutettavissa sellaiseksi. Isoin päivittäinen ero olisi leivän päällä heitetty leike, joka on kaikille paitsi Ykköselle aikamoinen must have. Mukamas. Viimeinen linnake on juusto, ja maitotuotteet ylipäänsä. Olen antanut itseni ymmärtää, että juuri juusto on ekologisuudellaan pahis-osastoa. Mutta miten voi ihminen elää ilman juustoa? Voihan se, olenhan sitä itsekin maitoallergioissa kokeillut, mutta ei se kivaa ole. Ehkä annan itselleni armoa eikä sentään vegaaniksi vielä mennä. Mutta vege? Pystyttäisiinkö me? Lähtisikö joku teistä mukaan, jos otettaisiin yhdessä haaste vastaan ja vaihdeltaisiin reseptejä vaikka täällä?

Istuin eilen Saaren saunassa ja kuuntelin ulkona käyvää tuulta. Oli jo niin pimeää, että vain hädin tuskin erotin mäntyjen neulaset lait...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

20 kommenttia :

  1. Tosi samoja ajatuksia. Mieli tekis vähentää lihansyöntiä mutta mitä tilalle. Kauhean vaikea alkaa muuttaa ison perheen ruokatottumuksia, jotka siis tietenkin on kaikilla erit jo nytkin eikä samat ruat maistu koskaan kaikille. Iso peukku ajatukselle jakaa hyviksi havaittuja, lapsi- (ja epäluuloinen mies-) ystävällisiä kasvisruokareseptejä täällä. Jos mekin saatais alkuun edes vaikka yksi kaikille mieluinen kasvisruoka ikuisen jauhelihan rinnalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no ni hei lähe messiin! Ei mitään ehdotonta rajoitetta mutta yritys vaihtaa ainakin suurin osa ruoista kasvikseen?

      Poista
  2. Halu muutokseen on hieno homma! Meidän perhe siirtyi tammikuun vegaanihaasteen kautta lakto-ovoista vegaaneiksi. Oli helpompaa kuin luulinkaan. En tiedä mistä se luulo kumpuaa, kun aina saa kuulla kuinka kasvisruuan tekeminen on niin erilaista ja pitäisi opetella kaikki alusta. Ei pidä paikkaansa! Lisukkeena toimii se sama peruna, makaroni jne. Helpoista helpoin on siihen joku kastike: tomaatti- tai (kasvi)kermapohja, johon samat mausteet ja kaikki muu niinkun ennenkin, mutta lihan tilalle esim. nyhtistä, härkistä, soijarouhetta, papuja... Pakkasen puolelta löytyy kanssa nykyään vaikka mitä vege/vegaanivaihtoehtoja! Laatikkoruuatkin on helppo tehdä muuten samoin mutta korvata vaan se liha. (Nämä ainakin meillä niitä helppoja ja nopeita lapsiystävällisiä ruokia.)

    Meidän tapauksessa ainakin suurin työ oli ajatustasolla. Kaikkeen löytyy nykyään myös vegaaninen vaihtoehto ja vieläpä suht helposti ainakin isommissa kaupungeissa. Ei ole rakettitiedettä tämä. :) Maidot, kermat, lihat, kaikkiin on useita korvikkeita. Juusto on ainoa, johon en ole löytänyt makuuni sopivaa, mutta pärjään nykyään hyvin ilman! Vaikka luulin etten koskaan voisi olla ilman juustoa. ;)

    Ja tärkeintä on muistaa, että jokainen pieni muutos on hyvästä! Tämä ei ole joko/tai. Ei ole "epäonnistumisia". Vegaaniksi ei tarvitse muuttua yhdessä yössä (tai ollenkaan), mutta voi vähitellen kyseenalaistaa ja muuttaa omia (ja perheensä) ruokatottumuksia. Esim. kaurakerma (Plantin oma paras) ei eroa maultaan mielestäni lehmäkermasta, sen kun ostaa viereiseltä riviltä sen ja lurauttaa ruuan sekaan. Tsemppiä kaikille matkaan! Netti on pullollaan vaikka mitä ohjeita ja vinkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OIkein hyvin lausuttu toveri, sain tästä kovasti kannustusta!

      Poista
  3. Jee, mahtava idea!

    Itse olin vielä vuosi sitten sekasyöjä. Ahdistunut sellainen, mutta kun en oikein "osannut" muka tehdä kasvisruokaa. Sitten aloin hengata päivittäin kasvissyöjän kanssa ja tehtiin ruokaa yhdessä jne, niin oli helppo siirtyä kasvisruokaan kun oli "pakko". Nyt syön parempia ruokia kuin ennen, ihan ehdottomasti. Ja en osta koskaan lihaa kotiin, ravintolassa tilaan kasvisruokaa. En ehdottomasti kieltäydy lihasta, mutta hyvin harvoin sitä tulee syötyä (mutta joskus kyllä, esim jos olen lapsenvahtina ja perhe tarjoaa minullekin lounaaksi lihamakronilaatikkoa, en kieltäydy siitä). Ja jonkun verran teen myös vegaanisia valintoja, esim. Ruokakerman ostan aina kasvipohjaisena versiona (ei tosiaan mitään eroa normi ruokakermaan, plantin maustetut on tosi hyviä!) ja usein kahvimaidon tilalla on soija-/kaura-/mantelimaitoa.

    Että olen kyllä messissä! Ja minulla on ihania kasvisruokareseptejä jotka jaan mielelläni! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja haluan vielä kompata edellistä anonyymia siitä, että vegaaniksi ei tarvitse muuttua yhdessä yössä. Kannattaa mieluummin alkaa pikkuhiljaa korvaamaan lihaa kasvisvaihtoehdoilla, ja muutos sujuu kuin huomaamatta. Tosiaan itse söin vuosi sitten vielä melkein aina liharuokia, ja nyt tuntuu vähän hullulta, että ihmiset syövät lihaa ylipäätään. Vaikka en itsekään ole mikään vegaani. Mutta kun pikkuhiljaa on tullut opeteltua. Ja sitäpaitsi kannattaa ajatella niin, etät jokainen lihapaketti jonka jätät ostamatta on askel parempaa maailmaa kohti :)

      Poista
    2. Noni jee! Tehdään tämä jotenkin yhdessä resepti kerrallaan. Voisi tehdä vaikka niin että mä jaan viikon suunnitelmat ja sitten kommentoitte mulle lisää reseptejä? Kuun lopussa voisi sitten koota reseptipankin? Jee joo! :)

      Poista
  4. Kannatan!
    Tasan vuosi sitten mieheni ehdotti mulle lihatonta lokakuuta. Apua! Olin ihan että eieiei, en pärjää ilman jauheliharuokia ja sitä helppoutta.

    Lupasin kokeilla. Nyt vuosi tästä kotona syödään noin kerran viikossa lihaa. Esikoinen syö tavallista sekaruokaa päiväkodissa, pikkuveli ei ole koskaan syönyt esim possua.
    Miten tässä näin kävi? Jotenkin vaan sitä tottui, löysi uusia reseptejä. Muutos osui hyvään saumaan, kun mulla oli äitiyslomalla aikaa ja vauva nukkui törkeen hyvin.

    Nyt pohdinnassa on maitotuotteet, kaurakermaa käytän kokkailussa, lapset juo maitoa kyllä ruuan kanssa. Mutta toi juusto, se on vaikee pala. Tosi tosi vaikee.
    Ei yhdessä yössä eikä vuodessakaan. Vähän kerrallaan kuitenkin.
    -Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, hyvä te! Kyllä mekin sitten :)

      Poista
  5. Mä haluan kannustaa helppoihin muutoksiin. Lihaton lokakuu on siksi kiva, että siihen voi sitoutua tekemättä silti loppuelämän päätöksiä. Vähän niinku kokeiluvege.

    Ja jos se aamiaisleivän leike on teille kovin tärkeä, niin senhän voi pitää. Olette sitten muuten lihattomia, kyllä siitäkin on apua. Ihan kaikesta lihankäytön vähentämisestä on.

    Mä teen tänään ruuaksi suppilovahverorisottoa. Siinä on muuten sellainen kasvisruoka, että harva sekasyöjä kaipaa sitä syödessään lihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on just oikea asenne! Jättää leikkeleen ja muut lihatonta, jos perheelle niin parhaiten sopii! Lapsiperheelle muutenkin mielestäni on parempi että lihaa kuitenkin syödään vähän (vitamiinien parempi imeytyminen eläinperäisinä, esim B12, rauta, kalsium).

      Viime vuoden lihaton lokakuu oli mulle helppo, ainoa ongelma oli että työpaikan kasvisruoka ei tahtonut pitää nälkää...

      Poista
    2. Tosi hyvin sanottu! Mulla tai meilläkään ei ole mitään ongelmaa syödä kasvista, eikä meistä kukaan sinänsä välttämättä kaipaa lihaa. Sienirisotot yms uppoo hienosti, enemmän on juuri kyse siitä pinttyneenstä tavasta ettei kaupassa muka keksi muuta kuin se ikuinen jauheliha..

      M: tosta mä olen vähän huolissani kieltämättä, lasten proteiinin saannista. Varsinkan kun en muutenkaan kaksinen kokki ole. PItää miettiä jos heille jättäisi jotain..

      Poista
  6. Mä päivitän omaan blogiin viime vuotiseen tapaan lokakuun ajan vegereseptejä. Eli tuu sinne kurkkimaan ;) viime vuotisetkin löytyy, lihaton lokakuu-tägin alta.

    Pieniin askeliin mäkin kannustan. Hosuen ei tule kuin kusipäisiä lapsia ;) Syöminen on niin iso juttu että kannattaa mielummin tehdä muutokset hitaasti ja varmasti, jotta ei synny mitään ylimääräisiä inhoja koko touhua kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jee kiitos käy kattomassa niitä! Ehkä tota Kassler possua ei nyt sit ekana :D

      Poista
  7. Kyllä ja ei. Ei meidän ruokapöytään thaimaalaista broileria, ei saksalaista antibiootein ja saparotta kasvatettua possua, eikä Etelä-Amerikasta sademetsästä raivatussa pellossa kasvatettu soijaa. Kyllä sen sijaan suomalaista kauraa, naapurikylässä luomuna kasvatettua highlander cattle-naudanlihaa ja naapuripitäjässä meidänkin kylän lehmien maidosta tehtyä juustoa. Näillä valinnoilla tuetaan myös suomalaista yhteiskuntaa työllistämisen muodossa, sen lisäksi että tiedän mistä ruokani tulee. P.S. soijaa ei muuten kasvateta Suomessa. Mutta tsekkaa härkäpapu, jos lihattomalle linjalle lähdet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soijaa toisaalta syötetään rehuna suomalaisellekin karjalle. Eli soijaa syömällä siitä ketjusta jää yksi lenkki pois, se lehmä tai possu. Eli soijankin syöminen on parempi kuin (tehotuotetun) lihan

      Poista
  8. Kannustan minäkin kokeilemaan! Mutta varsinaisesti tulin pohdiskelemaan tuossa ylempänä kirjoittamaasi huolta lasten proteiininsaannista. Tärkeä asia, joka pitää tietysti huomioida, kun perheen ruokavaliota muuttaa. Keskimäärin suomalaislapset huitelevat kuitenkin proteiininsaannin suositusten ylärajalla. Ja syövät kasviksia reilusti alle suositusten...

    Nyt kuukauden lihatonta jaksoa varten et varmaankaan ilmoita kasvisruokavaliota päiväkotiin? Päiväkotiruokailussa täyttyy ihan koko viikon suositeltu liha-annos. Viime vuonna päivitetyssä lapsiperheiden ravitsemussuosituksessa nimittäin suositellaan lihaa vain 2 aterialla viikossa. Jos päiväkodissa syö peruslistalta, niin kotona ei tulisi virallisten suositusten mukaan tarjota enää yhtään lihaa.

    Mun mielestä sekasyöjäperheiden pitäisi laittaa päiväkotien ja koulujen ateriatuottajille vahvaa painetta vähentää liharuokien osuutta tarjonnasta. Näin perheille jäisi iltoihinkin mahdollisuus syödä liharuokia ja silti noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia. Nyt vaihtoehdot ovat joko liiallinen lihansyönti tai lihasta luopuminen kotiruokailussa.

    Lisää aiheesta esim. täällä: http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1442206647823
    Tuore suositus löytyy täältä: http://www.julkari.fi/handle/10024/129744

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli aivan äärimmäisen hyvä ja mielenkiintoinen kommentti, kiitos! En ole todella tullut tota ajatelleeksi. Nyt kieltämättä vielä enemmän tekee mieli olla kasvislinjalla kotona.

      Poista
  9. Mekin kokeillaan lihatonta lokakuuta. Tosin jätetään pois vain punainen liha ja kana. Eli kala, maitotuotteet ja munat on mukana. Mutta ihan riittävästi on tässä vaiheessa miettimistä. Ajattelin huomenna tehdä papupihvejä, mainostin lapsille, että kuulemma lapsetkin on syönyt kaikki ja lisääkin olis mennyt. Saa nähdä miten uppoaa. Tuosta eettisyydestä, mulle riittäisi jos voisin jättää kaiken tehotuotetun lihan pois, riistaa söisin oikein mielelläni. Siis jos joku perheestä (eli mies) olisi kiinnostunut metsästyksestä, en halua sitä ylihinnalla ostaa kaupoista. Mielestäni riistaa voi syödä ihan hyvällä omalla tunnolla. Mutta tästä on toki monta mielipidettä, en väitä, että omani on oikea. Olen vain kasvanut metsästäjäperheessä, jossa luontoarvot ovat olleet vahvasti läsnä. Metsästys on ollut harrastus, jossa saalis ei ole ollut pääasia vaan luonnossa kulkeminen.

    VastaaPoista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.