Olisinpa enemmän kipeä

torstai 6. huhtikuuta 2017 Valeäiti 10 Kommenttia

Tiedättekö sen tunteen, kun toivoisi olevansa enemmän kipeä?

Tänään piti olla ihan superkiva päivä. Oltiin sovittu tulevan blogijutun merkeissä tutustumiskäynti ja vapaaehtoispäivä Lahden Punaisen Ristin Konttiin.

Sitten heräsin kolmatta päivää kaktus kurkussa, nenä tukossa ja pää sumussa. Korvat niin lukossa ja paineessa että pihinä vain kuului. Raahustin aamiaispöytään ja ajattelin että kipeitä tässä nyt sitten kuitenkin ollaan. Tungin kuumemittarin korvaan ja odotin tuomiolukua. 

37.4. Täh. Eihän se ole kuin juuri ja juuri lämpöä. Liian vähän kuumetta.

Tiedättekö sillä tavalla ärsyttävän vähän, että suorittaja sisälläni ei ihan anna lupaa olla ja levätä vaikka olo on rekan alle jäänyt. Mutta kun numerot ei sano että olisin kipeänä, mä vaan varmaan laiskottelen! Olen vain väsynyt, kyllä kahvi parantaa! 

Olet kipeä, jää kotiin. 

Mutta kun on iso reissu sovittuna, flunssaisille lapsillekin jo hoitaja tilattu Stellalta. En mä voi jäädä kotiin. Jos jotain niin menen sitten töihin. Mutta kun en jaksaisi, tarvisin makuuasentoa. No menen sitten sinne Lahteen. Tulen siitä heti kotiin lepäämään ja vapautan sen hoitajan.


Olet kipeä, jää kotiin. 

Insinööri palautti maan pinnalle, totesi että instakuvani oli selkeä julkinen avunpyyntö. En anna sun lähteä auton rattiin nukahtamaan. Nyt jäät kotiin ja lepäät. Sitä vartenhan se hoitajakin sitten on. 

No hyvä on sitten saatana. Täällä minä nyt "lepään" makkarissa, kipeät lapset keittiössä jonkun tuntemattoman hoitajan kanssa. 

Olkoonkin että keittöstä kuuluu iloista naurua ja mulla silmät lurppaa väsymyksestä. Omatunto piikittelee silti joka suunnasta. Tee nyt sitten niitä töitä. Pitäiskö sun kuitenkin lähteä Lahteen? Lähetä nyt se hoitaja edes kotiin.

Hoh. Ei ole helppoa tämä (muka) sairastaminen. 

Olet kipeä, jää kotiin. 


PS: Vinkki viitonen! Kuvassa näkyvä kuumemittari on ollut paras ostos ikinä. Ostettiin se kuusi vuotta sitten kun Ykkönen oli vauva. Nopea, kivuton ja riittävän tarkka. Samoilla pattereilla on menty kuusi vuotta ja vielä pelittää. 70€ so well spent. 

Tiedättekö sen tunteen, kun toivoisi olevansa enemmän kipeä? Tänään piti olla ihan superkiva päivä. Oltiin sovittu tulevan blogijutun me...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Voi kyllä, tunnistan tuon niiiin hyvin! Ei sitä ole "oikeasti kipeä", ellei ole kuumetta ~38 astetta. Vaikka olo olisi mikä, mutta on vain lämpöä, aivot sanoo että kouluun on mentävä. Pitäisi vaan oppia olemaan itseään kohtaan armollisempi tässäkin asiassa. Hyvä kun jäit kotiin, se oli oikea päätös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi oispa 38! Se on niin selkeä kotiinjäämislupa! :) Toivotaan että tämä oli oikea päätös ja että omatunto kohta vaikenisi. Jos vaikka vähän nukkuisi (telkkaria EI voi katsoa, se olisi jo ihan törkeää).

      Poista
  2. Se on se äitiflunssa. Siinäkin vaiheessa kun istuu vessassa oksentamassa, koska yskittää niin paljon että oksettaa, ei kehtaa pyytää lasten isää jättämään harrastusta väliin tänä iltana. Koska ei ole edes kuumetta! Olisi ehkä kannattanut.

    Hyvä että sä jäit kotiin! Lepää ja parane pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, onneksi meillä ei harrasteta :D mut ymmärrän tunteen! Lepäsin sen yhden päivän kyllä kunnialla mutta nyt meno jatkuu täysillä...

      Poista
  3. Meillä ainakin on aika harvinainen tilanne, että on äidillä oikeasti mahdollisuus vaan sairastaa. Yleensä kuitenin pitää vähän venyä edes lastenhoitoon, vaikka työhommat saisikin siirrettyä. Yksi eniten kaipaamistani asioista ennen lapsia onkin juuri se, että saisi kerrankin sairastaa ihan rauhassa.

    VastaaPoista
  4. Näin työssäkäyvänä perheenäitinä ihan parasta oli sairastaa silloin kun lapset olivat vielä alle kouluikäisiä - ja terveitä.

    Aamulla jälkikasvu töihin lähtevän puolison mukana päikkyyn, ja sen jälkeen talo pysyi hiljaisena ja rauhallisena puoli viiteen saakka illalla. Nythän koululaiset pyyhkäisevät mestoille jo jopa puolenpäivän jälkeen, ja se oli se sairastuvan lepo sitten siinä.

    No,onneksi sairastan itse aika harvoin. Kuume ei nouse sitten millään. Se on siunaus ja kirous.

    Toivoisin muuten kovasti postausta (ja keskustelua) lastenhoitopalveluiden käytöstä silloin kun työssäkäyvien vanhempien lapset sairastavat. Tuntuu, että joillakin aloilla se on ihan perus, toisilla taas ennenkuulumatonta. Yrittäjillä ei aina ole vaihtoehtojakaan... Ja joissakin tapauksissa työnantaja tuntuu ikään kuin olettavan, että hoitaja kotiin tilataan...vaikka oikeus hoitaa alle 10-vuotiasta sairasta lasta kotona on käsittääkseni lakisääteinen tai ainakin useimmissa TES:eissä. (Korjatkaa, jos olen väärässä.)

    Tuntuu, että tässä on aihe, joka on pikkuisen tabu. Omassa tuttavapiirissäni on sekä hoitopalveluiden hyödyntäjiä, sairaat lapsensa itse hoitavia että "sekakäyttäjiä".

    Ihanintahan se olisi, kun asuisi seinänaapureina vireät ja reippaat isovanhemmat, jotka olisivat arjen tukena tällaisissa tilanteissa. Mutta harvalla näin on.

    Etätyö on tietenkin yksi hyvä työn ja perheen yhdistämiskeino tässä tilanteessa - JOS lapset eivät ole liian sairaita ja JOS on muuten saumaa. Mut se on pelastanut monta monituista kertaa.

    Nytkin naputin konetta just kaksi päivää kotona, kun juniori oli juuri sen verran toipilas, ettei päiväkotiin ollut asiaa. Työlästä ja rasittavaa, tavallaan, mutta toisaalta ihan ok kompromissi. Vähän ruutuaikaa lapselle, vähän töitä mulle. Lapsi sai kuitenkin olla kotona äidin kanssa - ja mä vältin törkeän töihinpaluutyösuman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei toiveesi toteutukoot - tämä on tulossa just kohta, vaikkakin yhteistyön muodossa! Mutta sopivasti oli Stellan kanssa sovittu kodinhoitopalveluiden testaamisesta ja päästiinkin sitten testaamaan tätä hoitajapuolta ihan tosissaan... Täytyypä ottaa tuo näkökulma huomioon tekstissä!

      Poista
  5. Jos jo tiedät olevasi sairas, ei tarvitse (yleensä) mitata kuumetta.
    Itselläni ei oikeastaan koskaan nouse kuume. Jos työkaverit kysyvät ja sanon, että ei ole kuumetta, vastaus on aina: "No et sä sitten ole kipeä." Mutta jos sanon, etten ole mitannut, kun minulla ei ikinä nouse kuume, sairautta ei kyseenalaistetakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin mutta mä olen joskus valesairas: oikeasti vain väsynyt ja tuntuu kipeältä. Silloin saattaa lepoa enemmän auttaa kävelylenkki, mutta sitä ei kannata tehdä jos on kuumetta. Siksi maaninen tarkistelu: olenko oikeasti kipeä? :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.